Eilinen, tämä päivä, huominen... :)

Totesin eilen, että mulla on täällä paljon aikaa ja se on ihanaa. Kun tulin tänne, niin jotenkin aattelin, ettei siinä ajassa mitä täällä oon, niin kerkeä tutustua tosi hyvin ihmisiin, siis jotka puhuu eri kieltä ku mää ja että kyllä sitä ehkä pärjää ilman niitä ihania ystäviä ympärillä, vaikka 9 kuukautta täällä oonkin. Eilen kuitenkin tajusin, että jo yhdessä illassa kerkeää tutustua ja että sitä ystävien seuraa todellakin tarvii ja kaipaa.

Totesin myös sen, että suomen kieli on jotain aivan ihanaa. Ja en tiiä, että tuunko koskaan tottumaan sitten Suomessa taas siihen, että kaikki ymmärtää suomea. Täällä siitä on joskus niin paljon apua, kun kukaan muu ei osaa suomea. Niin monesta tilanteesta pääsee pakoon, kun puhuu suomea ja osoittaa sillä, ettei osaa muka saksaa. Joskus sellaseenki täytyy turvautua. En tarkota siis sitä, etteikö täällä turvallista ois, mutta joskus sitä suomen kieltä vaan tarvii semmoseenkin tarkotukseen.

Eilinen oli toll-hammer-super- ilta!! Oli tosi kivaa Anastasiian kans ja nyt oon melkoisen väsynyt, kun joskus aamun pikkutunneilla menin nukkumaan. Tutustuin uusiin ihmisiin, sain uusia kavereita..Arin, Voldemar. Edessä kaikkea kivvaa tiedossa. Tänään auttamista kuoron harkoissa, sitten kahvilla käymistä, sitten ehkä elokuvaa, sitten ehkä tanssimista, huomenna ehkä edelleen elokuvaa ja sitten auttamista konsertissa.

Ja niin! Sain eilen saksalaisen liittymän! Tosin mun pitää vielä kattoa sitä Arinin kanssa, että miten se oikeen toimii ja miten voin sitä ladata ja kaikkea. Joten vielä se ei periaatteessa oo mulla käytössä. Saksalaiset on huippuja, sain sim-kortin Arinilta, koska sillä oli ylimääräinen. Saksalaiset liittymät on oikeesti ihan kummallisia. Saksalaiset osaa olla oikeesti tosi monimutkasia.

Nyt Hannan kans skypeen.