Vapaalla vihdoin.

Tänään leikkipuistossa yhdellä naisella oli KORKOKENGÄT jalassa. Oon syvästi järkyttynyt.

Oon myös puhunut paljon Raahen murretta. Jes! Kirjakieltä ei tueta!

Ja oon rakastunut! Hannan vanhemmat on jotain aivan mahtavia! Kun Volkerin apuun ei oo luottamista, niin eipä tienny Volkerkaan millaset apujoukot sain. Voi niitä energiapakkauksia. Mä kuljen vaan siinä sivussa. Mummo hymisee ja määrää ja ukki hymähtelee tekee mielellään kaiken mitä mummo käskee sen tehdä. Symppispari. Mutta toisaalta kaikki vaatii multa myös enemmän, vaikka mummo ja ukki haluaa olla paljon lasten kanssa, niin mulle kuitenkin maksetaan siitä, että oon lasten kanssa, joten en vihti lähtä poiskaan. Niinpä leikkipuistossakin välillä vain istuin penkillä. Se on itseasiassa paljon rankempaa kuin se, että Iriksen kanssa kävis vaikka vähän kävelyllä. Ja kuitenkin vaipanvaihdot, nukkumaanmenemiset ja semmoset kuuluu mulle, eli pitää olla kokoajan paikalla. Mutta oli niin taivaallista tänään kun mummo ja ukki meni Iriksen kanssa leikkipuistoon aamulla, niin mä menin yksin kauppaan! Ah sitä rauhaa ja hiljaisuutta! Mutta kokoajan Iris on tavallaan mun vastuulla, joten ei siinä kauheena vitkistelty tai saanu ajatuksia muualle, että ois henkisesti silleen latautunu. Mutta sai siitä voimia. Jääny yöunet niin vähälle, että vähänenkin rauha on jo taivaallista tosiaan. Ja mummo auttoi mua ruoanlaitossa. Periaatteessa se kyllä teki sen kokonaan. Mä olin vaan aputyttö. Mutta siinäkin olin mukana, eli vasta nyt oon ekaa kertaa tänään omassa huoneessa rauhassa ja levähtämässä. Tekis mieli lähtä kävelylle..mutta en tiiä jaksanko. Toisaalta vois sitten vähän piristyä. Volker ja mummo ja ukki tuli eilen siis kahdelta yöllä..kaks rekkaa oli ajanu kolarin tiellä ja siellä oli ollu tie suljettu. Että paljon oon nukkunu, varsinkin kun Iris heräs sillon yöllä toisenkin kerran.

Voi niitä au pair parkoja, joilla on tän verran töitä joka viikko..mä en jaksais. Ei jäis yhtään aikaa muulle elämälle..Tai tietenkin viikonloput, mutta silti. 12 tuntia päivässä..ois kyllä ihan liikaa. Mutta huomenna helpottaa jes! Hanna tulee kotiin, mulla on viikonloppu vapaata ja ens viikko on normaali! Eli 4 päivänä viikossa töitä ja ei todellakaan näin pitkiä päiviä aina:) Jes! Sitä odotellessa! Nyt ehkä sinne kävelylle jopa. Joo. Se piristäis.