Pienikin on suurta.

Vieläkään ei oo selvinny, että lähenkö illalla konserttiin, vai jäänkö kotiin Iriksen ja Annan kanssa. Hanna on yrittäny soittaa varmaan sadalle eri henkilölle, mutta ei oo saanu lastenvahtia illaksi . Oon yrittäny sanoa, että kyllä mä voin jäädä, mutta Hannasta huomaa, kuinka sitä oikeen hävettää, kun mää joutusin mun vapaapäivänä jäämään töihin ja niinpä se yrittää kaikinvoimin ettiä jotain muuta ratkasua. Ja ne vielä maksaiskin mulle erikseen siitä.. ihan turhaan ne kyllä stressaa asiasta, kun mä voisin ihan hyvin jäähä. Mutta noo..saa ne yrittää kun kerta tahtovat ja ootan vastausta. Eipäs tässä vielä kiire oo, konsertti alkaa vasta kaheksalta illalla.

Ja vitsit kun tän perheen äiti Hanna on huippu! Meijän Hanna siis tulee ens kuussa tänne ja koska mulla ei oo sitä syyslomaa ollenkaan oikeestaan ja meijän Hanna tulee just viikko ennen sitä, niin näillä on taas kauhea häpeä ja tarve korvata mulle jotenkin se, ettei mulla ookkaan syyslomaa. Siis perheen äidillä Hannalla on kova tarve korvata se mulle, vaikka ei ees tartteis. Mutta en mää vastaankaan tietenkään sano, sillä nyt on sovittu, että kun meijän Hanna tiistaina tänne tulee, niin mulla on se päivä vapaata. Keskiviikkona oon töissä, Hanna tietenkin mukana. Torstaina Anna luultavasti lähtee Stuttgartiin kummmisetänsä luokse ja niinpä tää perheen äiti ostais mulle ja meijän Hannalle Baden-Württenberg junaliput, joilla saa siis matkustaa Baden-Württenbergin alueen junilla vaikka kokopäivän sillä yhdellä lipulla, siis kun me lähtäis viemään Anna sinne Stuttgartiin yhdessä meijän Hannan kanssa. Me siis vaan viedään Anna sinne, ollaan matkustusseurana. Jotenka.. shoppailupäivä on luultavimmin tulossa :P
Äsken Hanna myös sanoi, että on sopinut asiat niin, että saan myös sen viikon perjantain vapaaksi! Ja niinpä mulla on perjantai ja koko viikonloppu vapaata. Ja periaatteessa vaan yksi päivä sillä viikolla töitä, kun Hanna tulee ja on täällä, koska ei se Annan vieminen Stuttgartiin oo mitään työtä.
Elikkäs onhan mullakin se syysloma sitten. Ja mikä parasta, meijän Hanna on täällä sen kokoajan!

Muutenkin perheen äiti Hanna antoi mulle yhen tulevan päivän vapaaksi, vaikka mulla ois silloin töitä, että pääsen sillon matkustaan!

Päätin pitää tän viikonlopun rentoutumisviikonloppuna. Se kuuloistais tosi hyvältä. Huomenna tulee kuukausi täyteen täällä oloa. Menny ihan älyttömän nopeesti aika. Hupsis vaan ja neljä viikkoa huristanu. Pikkasen nostan hattua mesen ja skypen keksijöille. On ollut ihanaa erinäisinä vapaailtoina, kun on saanu vaan istahtaa koneen ääreen ja pitää kunnolla yhteyttä myös Suomeen. On saanu kunnolla kuulla, että miten siellä menee ja että onhan kaikki hyvin. Ne on ollu kyllä niin ihania hetkiä kans. Ja weppikamerat on kyllä ykkösiä.

Pienistä asioista kertyy suuri ilo.