Rankkaa työtä, kivaa hupia.

Tänään on ollu kyllä pitkä päivä. Hanna lähti yheksän aikaan juna-asemalle, joten mä hoidin siitä asti Iristä. Päivään mahtui vaikka ja mitä. Oli pyörälenkkiä ja oli leikkimistä sisällä. Oli musiikin kuuntelua. Iris rakastaa mun kuulokkeita ja istuu silloin rauhassa kun saa niillä kuunnella musiikkia mun huoneessa. Se on jännää se.
Kun Iris nukkui, tein ruoan. Se onnistui! Ai että. Oon ehkä vähän oppinut pitämään tomaatistakin..mutta vain vähän. Tein sellasta kasvishommelia riisin kanssa. Tulee paljon hyviä ohjeita sitten Suomeenkin.

Anna tuli kotiin ja sitä piti kunnolla patistaa, että se sai tehtyä läksyt. Sitten meillä tulikin jo kiire ja piti tuhatta ja sataa kävellä rattaitten kans Iriksen muskariin. Oi että oli taas jännät paikat. Tiesin missä rakennuksessa se oli, mutta mitään muuta en koko muskarista tienny. Mutta onneksi törmäsin yhteen kivaa mieheen joka ymmärtäväisesti selitti ja opasti mua missä muskari on ja mihin ulkovaatteet voi jättää ja ja..kaikkea. Muskarin pitäjä tiesi heti, että mä olin Iriksen uusi lastenhoitaja, sillä se tunsi Iriksen. Volker on siis musiikkikoulun rehtori, joten hän oli kertonu jo tälle naiselle, että mä tuun. Oli huippua kun se puhui niin selkeästi mulle ja kaikille..että mäkin varmasti ymmärtäisin mitä aina seuraavaksi tehtäisiin. Iris oli villillä päällä mutta aika hyvin se jaksoi sen 45 min laulaa ja leikkiä.

Äiti.. ei vetänyt saksanmuskari sun muskarille vertoja. Ja sitäpaitsi..tuolla oli vaan 6 lasta.
Mutta kivvaa oli, niin lapsilla kuin mulla :D

Sitten joutuin Annan luokse, hän oli päässy kitaratunnilta. Lapsille evästä, sitten ostaan Annalle koulutarvikkeita ja sitten Iriksen kanssa kotiin. Iriksellä sattu päivän aikaan muutama vahinko ja niinpä saatiin olla vaihtamassa vaatteita kokoajan..voi Iris. Iris yrittää opetella kuivaksi ja se teettä hommia ja paljon. Tiesin että tämän juuri te halusitte tietää.
Kotona mua ootti keittiön siivous..ei se Volker ollu saanu loppuruokia jääkaappiin :D nooo..taiteilija taiteilee, au pair pitää kodin kunnossa. Sitten ei muuta kuin iltapalaa laittamaan ja Iris yöpuulle. Olihan siinäkin tohinaa. Ja kun Annakin tuli kotiin, oli kotona melskettä. Iris ei ihan kerennyt nukahtaa kun kello oli jo sen verran että mun ois pakko lähtä, jotta kerkeäisin sinne kuoroon. Onneksi Volker muisti mun kuoron ja tuli ajoissa! Oisin kerennyt vielä ihan ajoissa, mutta sitten en löytäny pyörän avaimia ja sitten en tienny mikä on Hannan pyörä ja sitten alkoi satamaan vettä kaatamalla, että piti pistää sadevaatteet päälle. Kaikkea sitä voi sattua. Olihan mulla sitten muutama hassu minuutti aikaa pyöräillä sinne..Oli taas melekosen vauhdikasta. Ja pikkasen tutisutti taas kun taas tiesin vaan sen rakennuksen, että missä se kuoro oli ja en tienny yhtään, että tietääkö kuoronjohtaja että oon tulossa ja ja..oli jännät paikat. Löysin kuitenkin onneksi perille. Olin muutaman minuutin myöhässä ja niinpä ne oli alottanu jo äänenavauksen. Siinä sitten hitaasti otin ulkovaatteet pois ja mietin että mitä hitsiä teen..ei siinä auttanu ku keretä rohkeutensa ja mennä mukaan. Etupenkissä istui kiva nainen joka viittoi että tulla hänen viereensä. Oli niiiiiiin mahtavaa! Kuoro oli huippu ja kuoronjohtaja oli tosi taitava. Lauletaan Brahmsia ja meillä on konsertti marraskuussa, ai että! Tauolla kuoronjohtaja kävi jutteleen ja toivotti sydämellisesti tervetulleeksi. Tutustuin mun vieressä istuvan naisen kanssa ja juttelin myös kahden muun naisen kanssa. Ai vitsi! Tulin toimeen mun saksalla! Ne ymmärsi, mä ymmärsin. Tuli niin hyvä mieli. Ne oli kyllä parhaita! Ja oli niin ihana laulaa! Mun vieressä istuva nainen jopa kertoi harmissaan mulle, että ei pääse kahtena seuraavana kertana, koska lähtee lomalle Namibiaan..mutta käski vetää hihasta sitten seuraavaa naista ja pyytää siltä ens kerralla apua jos en jotakin ymmärrä tai en tiiä kohtaa mistä millonkin aletaan aina laulaa. :D

Ulkona, kun olin pyörän luona jo lähdössä, tuli siihen vielä yks nainen, tai siis mummo ja alkoi kyselemään kaikkea. Lopulta selvis että hänkin oli ollu joskus ns. au pairina ranskassa ja englannissa. Innossaan kyseli multa kaikkea ja yritti opetella sanomaan mun nimen :D Se on meinaan saksalaisille tosi vaikea sanoa. Mutta aika hyvin jo meni. Jonkinaikaa kun oltiin juteltu, oli pakko lähteä, mutta puhuttiin että ens viikolla nähään, joten sitten juttu voi jatkua. Olipas kivvaa!

Kotona Volker oli keittiössä ja kyseli sitten kuorosta ja mähän selitin sille vaikka ja mitä. Ekan kerran oli selitysrumba täällä päällänsä vaikka saksaa piti puhua :D Puhuttiin sitten kaikista tulevista konserteista ja meijän harkka ajoista ja kaikesta. Oli niin parasta kyllä puhua saksaa. Nyt oli taas sellanen hetki, että ymmärsin oikeestaan kaiken mitä Volker selitti. On tätä ootettukin! :D Kuunneltiin myös Volken kanssa sitä Brahmsin sävelmää mitä me lauletaan siellä kuorossa ja seurattiin niitä nuotteja. Oli huippua! Volkelta löytyy tosiaan niitä levyjä joka lähtöön :D

Mutta nyt oon niin poikki, että lähen nukkuun. Huomenna pitää olla 7.15 alhaalla. Ja voipi olla että huomenna menee taas pitkään..

Keskiviikkona Hannan vanhemmat saapuu. Sitä jännällä odottaen..