torstai 27. syyskuuta 2007

Analyysiä kerrakseen.

Oon tehny analyysin mun työpäivistä. Okei, en oo ollu kauheen aktiivinen äikän tunneilla, joten en tiiä voiko tätä analyysiksi sanoa. Mutta mä oon nyt Saksassa, mun ei tartte suomen kieliopista välittää, eihän? Hyvä.

Maanantaina mulla on töitä siis n. 14.30-18.00. Aika menee suhtkohta nopeaa, koska tekemistä riittää. Iriksen muskari ja sellasta. Mutta kuitenkaan aika ei huraha eteenpäin ja katon kelloa ihan kiitettävästi. Ja mistä se johtuu? Siitä, että mulla on ollu pitkä viikonloppu vapaa ja oon päässy loman tuntuun. On vaikeaa motivoitua uudestaan töihin, vaikka sinänsä kiva päivä onkin.

Tiistai on vapaapäivä. Taivaallinen päivä. Keskellä viikko. Ihanaa.

Keskiviikko. Keskiviikkona mulla on töitä n.7.15-18.00. Tuntuu, että aika ei kulu yhtään. Aamupäivä menee nopeaa, koska silloin ollaan Iriksen kanssa kahestaan ja käydään ulkona, Iris syö ja menee nukkumaan. Mutta voivoi sitä iltapäivää. Annalla ei oo keskiviikkona mitään harrastusta joten se on kokoajan kotona. Annalla on sääntö, että kun se tulee koulusta, se syö ja sitten sen pitää tehä läksyt ja soittaa soittoläksyt, ennenkuin saa tehä mitään muuta. Kaikki tämä vois tapahtua puolessatunnissa, mutta kun Anna on niiiiiiiiin hidas ja sitä saa kokoajan olla patistamassa. Ja koska Anna ei voi olla pitkiä aikoja yksin kotona vielä, ei me voida Iriksen kanssa lähtä pihalle, eikä minnekään, ennenkuin Anna on valmis ja lähtee kaverille tai tulee mukaan. Mutta arvatkaapa kuinka nopea Anna on..niin nopea, ettei se kerkeä kaverille( koska viideltä pitäis olla takaisin kotona), eikä keretä myöskään ulos. Ollaan sisällä siis koko päivä ja aika menee tosi hitaasti, siis varsinkin sen takia, koska Annakin on kotona ja sitä joutuu kokoajan patistamaan.

Torstai on taas yks hujahdus. Tänäänkin päivä vaan vierähti nopeesti. Keskiviikko on totuttelua pitkään päivään ja senkin takia siis niin tuskallinen, mutta torstai vaan hurahtaa. Tää oli kiva päivä. Olin tottunu rytmiin ja kaikki meni sutjakkaasti. Annalla on 16.45 kitaratunti ja sen jälkeen se jää kvartettiin. Siinä sitä siis onkin hommaa päivälle, kun Annalle ruokaa, Anna tekeen läksyjä, Anna leikkii ja sen jälkeen lähtään Iriksen kanssa viemään Anna koululle. Kun on paljon tekemistä, menee aika tosi nopeaa. Tykkään torstai päivistä.

Myös perjantai menee nopeaa, tosin tältä viikolta ei oo vielä kokemusta, mutta niin on ainakin mennyt. Mulla on töitä n.7.15-14.00. Aamupäivät on joka päivä kivoja, kun ollaan Iriksen kanssa kahestaan ja meillä on ne tietyt rytmit ja jutut mitä tehään. Ja kun Iris herää päikkäreiltä, eipä siinä kauheena kerkeä nokka tuhista, kun Hanna tulee jo kotiin.

Sitten viikonloppu! Se on taas autuaallista. Loma on aina kivaa.

Juteltiin pitkästä aikaa Volkerin kanssa tänään kunnolla, eikä vaan vaihdettu ruokapöydässä muutamaa sanaa. En ikinä keksi sen seurassa mitään sanomista..siis sellaista mitä osaisin ja jaksaisin alkaa saksaksi selittää. Niinpä asiat menee yleensä niin, että Volker puhuu ja mä vastailen ja hymisen. Kyllä, hymisen. Mutta tänään juttu luisti. Volker opetti mulle paljon uusia sanoja. Volker myös selitti mulle siitä kirkosta, joka järjestää sen telttajutun siellä, missä oon käynyt ja ne nuortenpiirit. Tulin vähän epäilevälle kannalle siitä kirkosta..Sen kirkon pääjehu on joku mies ja vaikken ymmärtäny kaikkea mitä Volker selitti, tajusin tarpeeksi. Pääasiat oli, että "selkärangasta kiinni jotta ihmiset ovat mukana, "tehään yhdessä laiva" johon kaikki uskovat kerätään" yms. Nyt en oikeen tiiä, että mitä uskoa. Siis, että kuinka huuhaa juttu se kirkko on. Sen tiiän, että se ei oo sen evankelisenkirkon järjestämä, missä käyn kuorossa. Mutta en tiiä mikä suunta se sitten on. Ei ainakaan evankelis-luterilainen. Nyt en tiiä, että meenkö sinne nuortenpiiriin vai en. Toisaalta mua kiinnostais tosi paljon. Mä tiiän mihin mä uskon ja haluaisin tietää mihin ne uskoo ja uskooko ne siihen, mitä Volker mulle selitti vai mihin. Mutta toisaalta..aina tuollaiset eriuskonlahkot jotenkin..en tiiä..pelottaa. Mutta ens keskiviikkona sen sitten näkee, että meenkö sinne vai en.

Meen myös sunnuntaina Volkerin kanssa kirkkoon yhteen tosi hienoon konserttiin, joka on kuulemma todella korkelaatuinen. Hanna ois siis menny, mutta ei jaksa, koska sillä on ollut sillon niin paljon töitä, joten kysyi, että menisinkö mää. No tottahan toki, kun ne mulle vielä liputkin maksaa. Sinne tulee kuulemma koko kaupungin kerma. Ihan mielenkiintoista nähä, että ketkä kaikki siihen "kermaan" oikeen kuuluu.

Mulla on nyt vapaata puol seiskaan asti, sitten Hanna lähtee kuoroon ja Volker on vanhempainillassa. Jotenka mulla loppuu työt sitten, kun Volker tulee takaisin kotiin. Ja jotenka mun pitää panna tyttäret nukkumaan. Jos Anna on reippaanaa, niin ei mitää ongelmaa..jos ei, niin.. pitää keksiä joku keino. Kyllä niitä onneksi aina takataskusta löytyy. Kiitos äitin ja iskän :)

Nyt iltapalalle.

Ei kommentteja: