Kohti seuraavaa viikkoa.

Ollu kyllä aika mielettömän kiva viikonloppu!

Juhannus oli ja meni elokuvien parissa ja oli kyllä melko ei-elämää se. Mutta eilen oli sitten sitäkin enemmän. Laulettiin kuoron kanssa iltajumalanpalveluksessa ja oli tosi piristävää. En oo oikeen kokenut täkäläisiä jumalanpalveluksia oikeen omakseni, koska .. en oikeestaan tiiä. Aluksi ei ymmärtänyt papin puheesta mitään ja muutenkin kaikki on jotenkin vähän erilailla. Ja toisaalta oon niin huono heräämään kirkkoon, kun sunnuntai on monesti niitä ainoita päiviä viikossa, jollon on oikeesti mahollisuus nukkua sinne kahteentoista tai vähän yli. Ja sitähän mä kyllä tarvin!

Mutta nuo iltajumalanpalvelukset on jotenkin niin mua varten. Ja tässä ajanmittaan on myös tuo hengellinen sanavarasto täyttyny, eikä tarvi ihan tyhmänä siellä penkissä istua. Tosin Isä Meidän- rukousta en varmaan koskaan tuu oppiin saksaksi. Ja kun yritän sanoa yhteen ääneen muiden kanssa saman suomeksi, sekoaa sanat aina. Saksan sanajärjestykset on niin tyhmiä välillä ja muutenkin asiat ilmastaan niin erilailla, niin ei mitenkään onnistu sanoa yhteen ääneen niitä, etteikö pitäis kokoajan tarkkailla että missä toiset ovat jo menossa. Okei, ei sillä, että tällä asialla olisi niin väliä, mutta mulle se rukous on vaan niin iso ja tärkeä osa jumalanpalvelusta, että oikeen harmittaa, kun saksaksi en muista sitä ja suomeksi ei onnistu, kun menee sekasin niitten saksalaisten rukoillessa vieressä.

Oon vaan niin kiitollinen tuosta meijän kirkkokuorosta. Rakastan vaan sitä ilmapiiriä joka harkoissa ja esityksissä aina vallitsee. Rakastan sitä niitten aitoa välittämistä. Siellä on niin erilaisia persoonia, mutta kuitenkin kaikki on niin samanlaisia. Oon löytäny sieltä myös sielunkumppanini, jonka kanssa ei yksinkertasesti vaan voi olla naama peruslukemilla. Voi että kun tykkään niistä niin kovasti.

Illalla mentiin sitten Bennyn ja Faffin kanssa Igersheimin linnalle Vanhanajan juhliin. Laura ja Elenakin oli siellä ja niinpä vietettiin iltaa yhdessä. Oli hienoja esityksiä ja paljon nähtävää. Myöhemmin matka jatkui sitten p2:een, jonne päästiin siis ilmaiseksi. Tapasin myös vanhoja tuttuja, joita ootinkin näkeväni. Oli kyllä melekosta!

Saatiin eilen päähänpisto, että lähetäänpä tänään Nürnbergiin. Niinpä 4 tunnin yöunilla lähettiin aamulla ajelemaan kohti Nürnbergia. Kierreltiin ja nähtiin paljon kaikkea. En muuten ymmärrä, miten aina täällä Saksassa päädyn tutustuun vanhoihin rouviin. Taas jostain se porina alkoi ja tälläkertaa tutustuin sellaseen maalarirouvaan, joka näytti lopulta mulle sen maalauksiakin. Pyöritettiin myös yhden patsaan rengasta, josta kuulemma saa hyvää onnea. Kaupunki oli täynnä ulkomaalaisia ja vaikka oli kivaa kuulla englantia, oikeen iski kaipuu jo saksan kieleen välillä.

Huomenna uusi viikko ja uudet kujeet. Aamulla pitäis herätä imuroimaan ja luutuamaan. Pitäis mennä nukkumaan, mutta en vaan millään sitten malttais. Enää 5 päivää lääkekuuria jäljellä, jos uutta ei tarvitse ottaa. Ihanaa.