Kuinka rakastankaan Saksan talvea..
klo 8.00 Lumi peittää maan ja maahan jää niin suuret kuin pienetkin jalanjäljet, kun ollaan Iriksen kanssa aamukävelyllä joenvarrella. Pakkanen kipristelee nenänpäässä ja varpaissa.
klo 12.00 Laitan ruokaa keittiössä ja kun vilkaisen ulos, ei lumesta ole enää tietoakaan. Aurinko paistaa niin lämpimästi, että mittari antaa lukeman +10 astetta. Tuntui ihan kesältä.
klo 13.00 Syömme lounasta, kun ulkona alkaa yhtäkkiä satamaan räntää ja vettä. Kaikki kaunis on poissa ja ulkona näyttää erittäin harmaalta ja liejuiselta.
klo 17.00 Viedään Iriksen kanssa Anna kitaratunnille. Lumesta ei ole tietoakaan, auringosta ei ole tietoakaan. On kaunis syksyinen näkymä ja ilma ulkona, mutta vaatetta pitää olla kuin talvella.
klo 17.17 Ulkona on ihan pimeää, yritän katsella ulos millainen sää siellä nyt on, mutta mitään ei näy. Koska ei ole lunta, ei ole mitään valoa.
..tai sitten en.
Tänään kuoro! Jippii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti