sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Vain yksi jää, ei löydy muuta kestävää.

En oikeen ossaa ennää kirjottaa tänne. Kirjotin viikolla pitkän päivityksen ja pyyhin sen samantien poies. Ois paljon kirjotettavaa, mutta en osaa muotoilla mitään sanoiksi.

Mulla oli kiva viikonloppu. Kauan odotetut festarit oli vihdoin ja viimein ja olihan ne kyllä odotuksen arvoiset! Oli ihanaa olla ystävien kanssa, tavata kavereita joita ei oo nähny moneen vuoteen, kuunnella musiikkia ja mikä parasta, olla Sanan äärellä. Erityisen herkullisia hetkiä festareilla ja mieleenpainuvinta oli bussimatkojen läppäjuttutuokioiset (nyt on saanu vatsalihakset taas kunnon treeniä), messun ehtoollinen, Päivö (iso kiitos Eevikselle nimen korjauksesta=)), muutama yllättäjä esiintyjä, muutama uusi biisi löytö, ylpeänä katsoa serkun suorituksia, "oma henk.koht. järkkärimme", tyttöjen saunaillan lukkoon lyöminen, huoneemme keskustelut sekä sunnuntain aamun juttelo, bussimatkan kitaran soittamiset ja laulamiset, saksan reeni bussin takaosassa, reikä kengässä, festariteeveen tuoma vippi joka loi melkoisen yhteishengen, musiikin laittaminen järjestykseen, bussin metsästäminen, tuokiot jolloin sain olla juuri niitten mulle tärkeitten ihmisten ympäröimänä ja nauttia jokaisesta hetkestä. Ja kun muistossa on vielä puhelinnumero 50(:)15, on hyvä olla, tosi hyvä olla.

"Ei löydy toista todellisuutta, on vain Jumalan taivas ja Jumalan maa."

"Kappaleen matkaa.."

"Korva, KORVA, korva, KORVA.."

"Minä olen..tsiin tsiin...kun...sinä olet...tsiin tsiin.."

"Pulu, PULU, pulu, PULU.."

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

PAKKO korjata... Jos tarkotat sitä 96-vuotiasta Kiinan lähettiä, sen nimi on Päivö Parviainen. Mutta AIVAN MAHTAVA oli hän. Saviastia.

Ja oli huippua nähä sua festareilla! :)

Reeta kirjoitti...

Oi kiitos! Olinpa huolimaton! =) Kiiiiitos korjauksesta!

Reeta kirjoitti...

Ja niin oli kyllä kiva nähä! :) Oli kivat festarit! Ens vuonna sitten uudestaan :P

Riikka kirjoitti...

Iso kiitos Reeta myös sulle. Hassua miten pienistä jutuista muodostuu sitten lopulta vk.lopun parhaita juttuja. Se sunnuntai aamun keskustelu oli ainakin mulle niin tarpeen. Nuita mää kaipaisin niin lissää. Miksi niin harvoin nykyään tapaa ihmisiä joiden kanssa voi vaan ruveta yhtäkkiä keskustelemaan uskon asioista ja puhua vaan niin samaa kieltä? Siunausta sinne Tampereelle:)